Minulla on lääkeidea, jolla parannetaan kaikki suomalaiset työikäiset masennuksesta, työuupumuksesta ja ylipainosta sekä vieroitetaan tupakasta!
Otetaan kalkkitabletteja ja laitetaan ne purkkiin, jossa lukee jokin hieno nimi ja lääkkeen kuvaukseksi mielialalääke. Sivuvaikutuksiin laitetaan ruokahaluttomuus, painon aleneminen ja tupakointihaluttomuus. Muita toivottuja vaikutuksia voidaan lisätä tarvittaessa. Lääkereseptiä kirjoittaessaan lääkärin tulee kertoa, miten tämä lääke on todella nopeavaikutteinen ja suorastaan ihmeitä tekevä.
Itse olen viime aikoina pohtinut, olenko osa jotakin täysin virheellisesti osaltani tulkittua lääketutkimusta. Olenhan käyttänyt useita mielialalääkkeitä noin 15-vuotiaasta lähtien muutaman vuoden jaksoissa. Jokaisen "hoito"jakson ja lääkkeen ohjatun käytön jälkeen olen "parantunut". Joksikin aikaa. Osittain tätä rumbaa selittää virheellinen diagnoosi kolmella ensimmäisellä hoitokerralla, mutta kuitenkin, minut on tulkittu tarpeeksi lääkittynä työkykyiseksi tai en ole enää ollut yhteydessä psykiatrian poliin (josta ei perään soitella). Lääkkeiden käytön olen lopettanut itsenäisesti täysin vastoin ohjeita joka ikinen kerta, myös viimeisimmän, terapiaa kolme vuotta sisältäneen hoitojakson jälkeen. Jos en olisi syönyt lääkkeitä, olisin luultavasti voinut lähes samalla tavalla. Perustan ajatukseni siihen, että nyt, kun oikeasti olen rauhoittavien (kotikäyttöön) ja piristävien (työkäyttöön) tarpeessa, niitä en ole hakenut eikä niitä olisi varaa ostaa ja minä olen JUST FINE. Tällä kertaa minulla on jo oikeaksi todettu kokemus siitä, että lääkkeistä tulee vain ongelmia: vedän ylikierroksille tai zombieksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti