Jos asiat muuten olisivat ihan kunnossa, aina voi valittaa liikenteestä. Ensin oman perheen autoiluun liittyvät kehitys- vai taantuma-askeleet.
Vaihdoin Audini Audiin. Kivaan, siniseen ja nopeaan. Mieheen tarttui heti Audi-miehen oireet: kävin huoltsikalta kahvia ja missäpä muuallakaan kuin invaparkkiruudussa oli meidän nelipyörämopedi parkissa odottamassa emäntää. Valikoiva värisokeus vaikeuttaa keltaisten ja valkoisten keskiviivojen ja punaisen ja keltaisen liikennevalon erottamista, joten mennään omilla säännöillä: Audi-säännöillä. Ohitusten määrä on kymmenkertaistunut.
Itsehän en muuttunut, sillä olenhan valmiiksi Audi-kuski. Nyt voin vielä enemmän viis veisata säännöistä, koska Audissani on automaattivaihteet, vakionopeudensäädin, käsinoja ja superkiihtyvyys. Kun ei tarvitse näppäillä vaihteita, voin keskittyä näppäilemään puhelinta, tekstiviestien kirjoittamisesta olen ottanut aimo harppauksen sähköpostien lähettämiseen! Eikä se kosketusnäyttö ole ollenkaan hankalampi ajaessa kuin vanhat näppäimet!
Mutta ne muut liikenteen törttöilijät! Voinko pyytää Teitä, arvoisa Autoilija, vaihtamaan tuulilasinpesunesteenne siitä kitkerän hajuisesta Lasolista sellaiseen halpaan, mutta lähes tuoksuttomaan siniseen litkuun, jota myydään paitsi isommissa pöniköissä, myös halvemmalla hinnalla? Itikka, Lady tai Perus, aivan sama migreenin aiheuttaja, viehko tuoksu leijailee vain edessäajavan suihkuttimista, pisaraakaan nestettä ei näy, mutta käry haisee sadan metrin päähän enkä voi ajaa riittävän lähellä autonne perää nähdäkseni rekisterinumeronne. (Sehän on perusohje, jonossa roikutaan siinä hajutuntumassa. Tä?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti